EBBE puolestaan täyttää huomenna kunnioitettavat kymmenen vuotta!

Sekä nuoren neidin että vanhan herran lempiharrastuksiin kuuluu uinti, joten sitä harrastetaan näin kesäaikaan aina kun mahdollista.

SM-kisoista tulossa raporttia myöhemmin (vaikkei sieltä pahemmin kerrottavaa olekaan...).

A-rataan sai tutustua vapaasti yli puolen tunnin ajan ja B-rataan jopa kauemminkin. Ihan kiva, niin ehti kunnolla miettiä erilaisia ohjauskuvioita. Mielestäni radat olivat sopivan haasteellisia - ei liian vaikeita eikä liian helppoja. Sole liiteli ensimmäisen radan nollana maaliin (vaikka lopussa pieni pyörähdys tulikin) ja tällä irtosi voitto. 

B-rata menikin sitten hieman heikommin, muistaakseni heti neljäs este meni väärin päin ja taisi siellä jotain muutakin sattua. Hyvillä mielin lähden kuitenkin ensi viikolla Tikkakoskelle SM-kisoihin! Lauantaina Sole kilpailee VASsin joukkueessa ja sunnuntaina yksilökisassa.

Pitkään aikaan en ole päivittänyt blogia, johtuen lähinnä siitä, ettei mitään erityisen jännittävää ole tapahtunut. Olemme treenanneet Solen ja Iisan kanssa omatoimisesti agia ja tehneet pitkiä lenkkejä. Viime viikolla Sole tosin pääsi Marjo Heinon agilitykoulutukseen. Se tulikin tarpeeseen, sillä viikonloppuna oli edustusseuramme VASsin kisat!

Osallistuimme Solen kanssa lauantaina agi- ja hyppyradalle. Tuomarina molemmilla radoilla oli Jarmo Jämsä. Olen tosi tyytyväinen siihen, miten hienosti Sole kuunteli minua huolimatta siitä, että olemme joutuneet tyytymään lähinnä omatoimitreeneihin! Ensimmäiseltä radalta saimme yhden virheen, koska en malttanut viedä Solea kepeillä loppuun asti ja Sole tuli pois yhtä keppiväliä liian aikaisin. Muuten tosi hyvät kontaktit ja lyhyet kaarrokset.

Hyppyrata oli kuin meille suunniteltu ja tuntui hyvältä tehdä Solen kanssa töitä. Tuloksena nollavoitto!! 

Ensi viikolla on Rauman kisat ja sitten taitaakin olla jo SM-kisojen aika...

Pitkäperjantaina olin sekä Solen että Iisan kanssa kisailemassa Vöyrillä. Iisan toisen radan tuomaroi Eija Berglund, ensimmäisen radan ja Solen molemmat radat tuomaroi Ruotsista saapunut Timo Vertanen.

Olen mielestäni saanut Iisan itseluottamuksen esteillä nousemaan aika hyvin ja sitä kautta tyttöön on tullut enemmän vauhtia. Nyt kisatilanteessa ja vierailla esteillä se kaikki katosi taas kuin tuhka tuuleen... En oikein tiedä, mitä pitäisi tehdä. Todennäköisesti jatkamme treenaamista ja sitten ehkä joskus myöhemmin taas menemme kokeilemaan kisoihin. 

Ensimmäiseltä radalta tuli hylätty, kun Iisa menikin puomin sijasta putkeen:

Toiselta radalta tuli kymppi ja kolmas sija:

Solen kanssa oli jälleen ihan huippua mennä! Ollaan taidettu pikku hiljaa oppia ymmärtämään toisiamme ja mielestäni se näkyy myös videoista.

Ensimmäiseltä radalta hieno NOLLAVOITTO:

Toisellakin radalla teemme pitkään puhdasta rataa, mutta ihan loppuvaiheilla onnistun jotenkin ohjaamaan Solen hyppäämään yhden esteen väärään suuntaan:

Muutimme sunnuntaina takaisin Raumalle kesän ajaksi. Emme ole kesällä missään ohjatussa ryhmässä, joten emme varmaan kisaakaan paljoa. Muutamiin kisoihin varmasti tulee osallistuttua silloin tällöin, mutta syksyllä panostamme sitten taas vähän enemmän, kun palaamme Vaasaan.

Linkki KoiraNet Jalostustietojärjestelmään:

http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=FIN34958/05&R=314

Olimme kisapaikalla hieman liian myöhään, sillä matkaseurani oli myöhässä - viime yönähän siirryttiin kesäaikaan. En ehtinyt liikuttaa Solea tarpeeksi ennen ensimmäistä starttia ja neiti kävikin ihan liian kuumana. Sole ei malttanut pysyä lähdössä paikallaan vaan lähti ennen käskyä, minkä takia radan alku oli pelkkää pelastelua. Teimme radalla kamalan pitkiä kaarroksia ja vaikka mitä, mutta - USKOMATONTA - Solella oli silti medien nopein nolla!! Eli siis nollavoitto :)

Toinen rata ei ollut mitenkään vaikea, mutta saimme kaksi virhettä aikaiseksi: keppien aloitus ja A:n kontakti. Se, että Sole aloitti kepit väärästä kohtaa, oli minun ohjausvirheeni, mutta tuo kontaktivirhe jäi harmittamaan...

Kolmas rata eli hyppäri oli melko helppo. Tältä radalta meille tuli yksi virhe pituudelta. En jotenkin malttanut odottaa tarpeeksi pitkään, että Sole olisi lähtenyt hyppäämään pituutta. Höh.

Kaikenkaikkiaan päivän radat olivat tosi kivoja ja Sole kulki hyvin. Eli ei muuta kuin seuraavia kisailmoja menemään!

Päivä alkoi 3-luokkien kisoilla. Ensimmäinen rata oli melko haastava tekniikkarata. Heti kolmosesteellä ohjaus hukassa, mutta sain pelastettua. Valitettavasti ennen keppejä suoritettu putki ei kuulunut suunnitelmaan! Olin jotenkin vaan ajatellut, että saan Solen huomion herätettyä ja käännettyä kepeille, mutta eihän se nyt ihan niin mennyt... Tämä oli kuitenkin ainut virhe, mitä tällä radalla tapahtui.

Toinen rata tuntui vähän enemmän meidän radalta, mutta onnistuin sössimään senkin. Heti alussa vein Solea ihan liian pitkään kepeille ja Sole lähti pujottelemaan väärin päin. Toinen virhe tapahtui, kun lähdin varmistamaan, että Sole menee putkeen eikä A:lle. Videolta näkyy selvästi, miten seison ihan putken edessä, jolloin Sole suorittaa viereisen hypyn. 

3-luokkien jälkeen oli 1-luokkien vuoro, joten Iisa joutui odottamaan vuoroaan aika kauan. Pelkäsin Iisan olevan väsähtänyt, mutta neiti oli hyvinkin innokas. Tämä oli oikea päivän piristys, sillä meillä meni tosi hyvin! Jälleen onnistuin saamaan mukaan yhden ohjausvirheen, en nimittäin antanut Iisalle keinulla lainkaan pysähdyskäskyä eli lentokeinuksi meni. Muuten suoritimme radan virheettä, mitä ei ihan hetkeen ole tapahtunut treeneissä! Iisa voitti luokkansa. Valitettavasti tätä rataa ei kuvattu.

Kisat jäivät vähän kaivelemaan omaa mieltä, sillä kaikki tapahtuneet virheet olivat selkeästi omia ohjausvirheitäni.

Edellispäivänä meillä oli täällä Vaasassa Marko Mäkelän agilitykoulutus, joka oli tarkoitettu SM-kisoihin tähtääville koirakoille. Osallistuin siis vain Solen kanssa. Marko oli suunnitellut melko kiemuraisen 37 esteen radan. Oli hämmentävää huomata, että tein koulutuksessa aivan samoja virheitä kuin kisoissa viikko sitten: vein Solea liian pitkään kepeille, jolloin Sole aloitti pujottelemaan väärin päin sekä yritin varmistaa Solen menevän putkeen eikä A:lle, mutta seisoin taas putken edessä! Uskomatonta. Loppujen lopuksi koulutus meni ihan hyvin, ja Marko osoittautui ihanan kannustavaksi koutsiksi, joka jaksoi tsempata kaikkia. Lähinnä keskityimme löytämään koiralle parhaan mahdollisen linjan suorittaa rataa ilman että vauhti hidastuu.

Yritän nyt ottaa opiksi virheistäni ja yrittää parhaani ensi viikonloppuna Kokkolan kisoissa! 

Agilityradalla olin muutamassa kohdassa vähän myöhässä, mutta onneksi sain silti ohjattua Solen oikeille esteille. Kaikenkaikkiaan rata meni ihan OK: ei virheitä, mutta parannettavaa olisi ollut.  Sijoituimme nollatuloksella neljänsiksi.

Hyppäri vaikutti mukavan vauhdikkaalta. Keppien jälkeisen hypyn kaarre meni pitkäksi, mutta muuten olen tyytyväinen mun ja Solen suoritukseen. Uskomatonta, mutta totta: pysyimme nollatuloksellamme johdossa loppuun asti ja saimme sen viimeisen kaivatun HYPPYSERTIN! Näin ollen Solella on FI AVA-H arvoon vaadittavat tulokset kasassa. Kunhan Sole on vahvistettu Suomen hyppyvalioksi, voimme myös anoa Ruotsin hyppyvalion arvoa, sillä elokuussa 2008 saimme Tukholman kisoissa hyppysertin. HUIKEAA!

Kilpailevien radalla sekä Sole että Iisa hyllyttivät. Solella oli tosi hyvät kontaktit, mikä lämmitti mieltäni kalenteriin merkittyjen tulevien kisojen takia. Olisimme selvinneet virheettä, jos olisin muistanut alusta asti ohjata kunnolla. Iisa meni ihan hyvin, mutta hitaammin kuin treeneissä. Radan lopun häämöttäessä Iisa kuitenkin kiihdytti oikein kunnolla ja sinkosi yllättäen A:lle!

Knoc out -kisaan osallistui 12 koiraa eli kuusi paria. Sekä Sole että Iisa voittivat vastustajansa ensimmäisellä kierroksella. Toisella kierroksella oli mukana kuusi koiraa eli kolme paria, ja jälleen molemmat tytöt voittivat uudet vastustajansa. Kolmannella kierroksella jäljellä oli enää kolme koiraa: Sole, Iisa ja eräs villakoira. Sole kilpaili ensin villakoiraa vastaan. Valitettavasti tässä vaiheessa, juostessani tätä rataa läpi viidettä kertaa, ohjaus ei ollut enää niin hyvää ja Sole tuli yhden hypyn ohi. Vaikka Sole oli villakoiraa nopeampi, saimme viiden sekunnin aikalisän hypyn ohituksesta, ja villis voitti. Seuraavaksi oli Iisan ja villiksen kaksintaistelun vuoro. Pikkuneiti jaksoi vielä ihan kivasti, mutta villis oli nopeampi ja vei koko kilpailun voiton. Sole ja Iisa olisivat vielä voineet kisata toisiaan vastaan (yksi kerrallaan, sillä voin olla vain yhdellä radalla kerrallaan!), mutta minulle ei ollut mitään väliä, kumpi sijoittuu toiseksi ja kumpi kolmanneksi, joten annoin olla.

Tämä viikko on ollut tytöille melko rankka. Keskiviikkona oli normaalit treenit ja perjantaina kävimme Vassilassa omatoimisesti. Silloin treenasin Solen kanssa lähinnä kontakteja ja Iisan kanssa tein etenemisharjoituksia. Tänään oli sitten nuo epikset, joissa molemmat pääsivät radalle neljä kertaa. Nyt näyttäisikin siltä, että edessä on melko rauhallinen ilta!